susi sorakuopassa

Tykkääjät tykkää, minä en.

22.03.2012 - 16:25 / Wolf.

14 vastausta - “Tykkääjät tykkää, minä en.”

Lartsa Kirjoittaa:
22.03.2012 - 18:55

No mut niin on tääkin ;)
Silti monet lukee, minäkin. heh.



Wolf Kirjoittaa:
22.03.2012 - 19:12

Pöh, omaelämäkerrallinen angstisarjakuva on ihan eri asia kuin fiktiivinen seikkailuromaani! D:



Tepe Kirjoittaa:
22.03.2012 - 19:39

Ihanaa tietää, että joku muukin vieroksuu noita kahta asiaa kirjoissa :D



sienis Kirjoittaa:
23.03.2012 - 14:56

On se silti lukemisen arvonen kirja:3



Annika Kirjoittaa:
23.03.2012 - 15:17

Ai, minusta ensimmäisen persoonan kerronta on parasta, pääsee parhaiten sisälle henkilön ajatuksiin D: Harvemmin fiktiiviset kirjat on muutenkaan muussa aikamuodossa kuin preesensissä, ei nyt ainakaan kovin montaa hyvää tule mieleen.



Wolf Kirjoittaa:
23.03.2012 - 15:43

Yleisin itse kohtaamani kaunokirjallisuuden aikamuoto on kylläkin imperfekti, eli “hahmo X käveli kadulla”, ei “hahmo X kävelee kadulla”. Luetaan vissiin eri kirjoja. Myönnän, en oo vuosiin juuri lukenut länsimaista kirjallisuutta, mutta jos oman sukupolven klassikoita katsotaan, kaikki Sormusten herrasta Pottereihin on kyllä kirjotettu imperfektissä…



TS Kirjoittaa:
23.03.2012 - 16:49

Onpa outo ennakkoluulo… Kyseinen kirja jäi kyllä itseltä ihan muista syistä lukematta.

Et ole tainnut paljon Palahniukeja tai vastaavia lueskella?



wispie Kirjoittaa:
23.03.2012 - 17:52

Itsekin olen miettinyt kirjan lukemista, mutta en herranjumala todellakaan lue kirjaa joka on preesensissä :o Lähes kaikki lukemani kirjat ovat olleet imperfektissä.



Daniel Kirjoittaa:
23.03.2012 - 18:02

Mä olen aina ihmetellyt miksi kirjat on yleensä kirjoitettu kolmannessa ja imperfektissä. Itse oon siis aina kirjoittanut just ensimmäisessä ja preesensissä. Mut vierastan siis muutenkin sellaista objektiivista helppolukuista tekstiä fiktion suhteen vähäsen. Oon viime aikoina yrittänyt tosin itse oppia kirjoittamaan selkeämmin. Just tällä hetkellä yritän tehdä luovan kirjoittamisen lopputyötä, ja pakko myöntää, että tää on kyllä edelleen tosi sekavaa.



Maissi Kirjoittaa:
24.03.2012 - 9:44

Mun piti jotenkin hienosti ja sivistyneesti kirjoittaa oma mielipiteeni kyseisestä teoksesta, mutta eipä taida onnistua. Kirja oli nyt vaan aivan kamalaa kuraa. Preesens ja eka persoona ei uppoa mullekaan, mutta niistäkin huolimatta Hunger Games uppoaa sellaiseen teiniroskakirjallisuuden -genreen.



Sally Slander Kirjoittaa:
24.03.2012 - 13:03

Itse kanssa aluksi vieroksuin tuota teosta nimenomaan preesensin takia, koska mulla se kanssa aina häiritsee ensialkuun, mutta kun tarinaan pääsi sisälle niin unohdin sen ihan kokonaan ja pystyin kyllä nauttimaan kirjasta (joka on mielestäni varsin hyvä, muuten!) ilman että kiinnitin aikamuotoon huomiota! Kannattaa antaa sille mahdollisuus! :D



inkubi Kirjoittaa:
25.03.2012 - 4:27

Molemmat tuppaa mustakin olemaan aika bleh. :s Tosin 1. persoonainhoon löytyi poikkeus tossa muutama viikko sitten. Kirja oli niin jännä et unohdin koko persoonan. :’D Tosin semmosta preesens-kirjaa josta tykkäisin ei oo viel tullu yhtään vastaan.



seittilelu Kirjoittaa:
28.03.2012 - 0:11

Mulla oli myös suuri inho noita kahta asiaa kohtaan, kunnes luin pari todella loistavaa kirjaa joissa eka persoona ja preesens toimi. Nyt ei ole enää niin paha inho. Mut preesensissä kirjoitetut kirjat on silti aina jotenkin… kummallisia. Harvoissa hyvissä tapauksissa sen käyttö tuntuu oikeasti aiheelliselta.



chuck Kirjoittaa:
30.03.2012 - 23:03

TS, mitkä on niitä palahniukin “vastaavia”?