Eilisen teemalla jatkaen
31.08.2010 - 15:49 / Wolf.
Miksi aina toistan samat virheet? Miksi menen paikkoihin, joissa en halua olla, mutta joissa kaikki muut haluavat olla vaan niin vitusti, että oman epäröinnin ilmaiseminen koetaan loukkaavana?
Multa tulee nyt tätä huonosti verbalisoitua taideangstausta hyvin paljon, ja varmaan tulee tulevaisuudessa vielä lisää, koska olen vain hyvin, hyvin, hyvin ahdistunut siitä, minkälaiseen kouluun olen mennyt. Trust me, ihan samaa oli silloin, kun aikanani menin Torkkeliin. Okei, vähän eri asia, nyt kuitenkin muka valmistun johonkin ammattiin, mut anyway. Mun pitää vaan päästä yli siitä alkustressistä ja sisäistää se, ettei mun tarvitse olla sitä, mitä opettajat ja opiskelukumppanit ja ympäristö ja perhe ja maailma multa odottaa. Kyl se tästä vielä, bear with me.
3 vastausta - “Eilisen teemalla jatkaen”
Blogroll
- (das) Lehrgerüst
- alter ipse lynx
- Ananaskonvehti
- Antimateriaa
- Artistisen hobitin seikkailut
- Dodostadi
- En vaan OSAA!
- Fac Ut Vivas
- Harmaan pupun päiväkirja
- HILLERI
- Huulipunaviiniä
- jotain jännää
- Kahvituttaa
- Karvala
- Kumikon Ämpärit
- Lahti jossain mielessä
- Lorvia
- M-mies
- Mad Teaparty
- Maissimafia
- Metsäfauni kaupungissa
- Mitä nyt taas
- Muhvun sarjisblogi
- Mussukka
- muura✿
- Myyttinen eläin
- Nyt loppu kerruu!
- Ostakaa yksinäisiä banaaneja.
- Puputukka
- PUSUT EI LOPU
- PYLY-TANJA SEIKKAILEE
- Sähköjänis
- Suklaata. Ja heti.
- SUPERTURUNEN
- surkuhupaisaa
- Vaeltava paiserutto
- Why so serious?
Minä muualla
Päheit nettisarjiksii
- Always Raining Here
- Check, Please!
- O Human Star
- Oglaf
- Otus Opus
- Paint by Number
- SON OF SAM
- The Abominable Charles Christopher
- The Adventures of Superhero Girl
- The Less Than Epic Adventures of TJ and Amal
- THIS IS NOT FICTION
- Three Word Phrase
Kategoriat
- 50 asiaa minusta
- Angst
- Eeppiset seikkailut tavallisessa elämässä
- Eläintarinoita
- Jee
- Joulukalenteri
- Koulu
- Outo maailma
- Provo
- Pyhä aivottomuus
- Random
- Tulevaisuus
Archives
- June 2024
- November 2019
- August 2019
- July 2019
- August 2018
- July 2018
- August 2017
- April 2017
- February 2017
- November 2016
- September 2016
- June 2016
- May 2016
- February 2016
- November 2015
- October 2015
- September 2015
- August 2015
- July 2015
- June 2015
- May 2015
- April 2015
- March 2015
- February 2015
- January 2015
- December 2014
- November 2014
- October 2014
- September 2014
- August 2014
- July 2014
- June 2014
- May 2014
- April 2014
- March 2014
- February 2014
- January 2014
- December 2013
- November 2013
- October 2013
- September 2013
- August 2013
- July 2013
- June 2013
- May 2013
- April 2013
- March 2013
- February 2013
- January 2013
- December 2012
- November 2012
- October 2012
- September 2012
- August 2012
- July 2012
- June 2012
- May 2012
- April 2012
- March 2012
- February 2012
- January 2012
- December 2011
- November 2011
- October 2011
- September 2011
- August 2011
- July 2011
- June 2011
- May 2011
- April 2011
- March 2011
- February 2011
- January 2011
- December 2010
- November 2010
- October 2010
- September 2010
- August 2010
- July 2010
- June 2010
- May 2010
- April 2010
- March 2010
- February 2010
- January 2010
- December 2009
- November 2009
- October 2009
- September 2009
31.08.2010 - 16:28
Kaikki Suuret on yleensä ollu vähän erilaisia, porukasta erottuvia ja massan ajatusmaailman ulkopuolella kulkevia. Oot siis ihan hyvällä polulla :)
31.08.2010 - 17:11
Kyllä varmaan kaikki aina välillä stressaa tosissaan siitä, että onko sitä tullut mentyä ihan oikeeseen paikkaan opiskelemaan. Mutta ihan suoraa sanottuna sun asenne ei ehkä oo ihan kaikista paras uutta koulua kohtaan, eikä ainakaan toi jaeottelu niihin muihin ja suhun itseesi.
Niin, joo, ite sanoitkin että kyllä se siitä. Lakkaan paasaamasta. Sorry.
31.08.2010 - 18:00
Haha, mulle on AINA sanottu KAIKKIALLA, että mulla on väärä asenne. Se on varmasti täysin totta, tiedostan sen itsekin, muutosvastarinta ei koskaan ole hyvä juttu, mutta sitä en ole koskaan oppinut, miten omaa asennettaan voi tietoisesti muuttaa. En ole koskaan pystynyt siihen, se muuttuu itsekseen ajan kanssa jos on muuttuakseen.
Mitä tulee jaotteluun ‘minä ja muut’, se tulee hyvin herkästi, kun tuntee olonsa ulkopuoliseksi, eikä pysty näistäkään jutuista oikein puhumaan kellekään, kun pelkää niiden loukkaantuvan siitä, ettei se niiden mielestä paras ja tärkein asia mun mielestä ole sitä. Tämäkin aina hälvenee ajan kanssa, mut mä koen tarvetta ilmaista mun pintapuolisia tunteita, vaikka pystyisin rationalisoimaan tilanteen täysin.
Tavallaan vähän ärsyynnyn siitä, että mua tosi usein rupeaa muut kasvattamaan, ihan kuin mä en muka tietäisi, että mun suhtautuminen asioihin ei ole kovin hedelmällinen ja että kaikki muutosangsti menee ohi. No jaa. Eihän se muiden vika ole, että mä valitsen ilmaista ne lapselliset pintapuoliset ahdistukset analysoimatta niitä verbaalisesti muiden nähtäville. Herkästihän siinä kai luulee, että toi on ihan ipana eikä nyt yhtään tajuu mitään.
Vaikka ipanoitahan tässä vielä ollaan.